Visiitti Helsingissä

Olen monen monta kertaa olen käynyt Helsingissä, mutta turisteina olimme siellä ensimmäistä kertaa viime viikonloppuna. Viikonloppuna yövyimme hienossa hotellissa, shoppailimme, söimme korealaista ruokaa pitkästä aikaa, kävimme Tuomiokirkossa ja Suomenlinnassa ja pistäydyimme myös yöelämässä. Paljon jäi vielä näkemättä, mutta säästimme kohteita tietoisesti seuraaville kerroille.

Komea mieheni nautiskelee Suomenlinnan maisemista

Suosittelen suunnattoman paljon visiittiä A21 coctail loungeen.

Grotesk-ravintolan etanat olivat kuulemma hyviä, mutta eivät vedä vertoja Nauvon Bystradin valkosipulietanoille.

Louhisaaren kartanolla

Mielestäni mainitsemisen arvoinen paikka Turun lähettyvillä on Louhisaaren kartano. Kävimme siellä mieheni innoittamana ja paikka osoittautui hienommaksi kuin olin odottanut. Louhisaari sijaitsee Askaisissa ja se tunnetaan parhaiten Mannerheimin syntymäkotina. Sisäänpääsy kartanoon maksoi 5 euroa ja se sisälsi noin tunnin mittaisen opastetun kierroksen. Alla parhaimmat palat kartanokierrokselta.

Jotkut seinämaalauksista olivat hyvin erikoisia ja eksoottisia siihen nähden, että kyse on Suomessa sijaitsevasta kartanosta. Positiivinen yllätys! Kartanon puistikko oli myös vaikuttava ja kahvilasta sai hyvää pullaa. Ehdottomasti siis Askaisiin, jos pala suomalaista historiaa ja kulttuuria kiinnostaa.

Ruisrock 2011

Vuoden 2011 Ruisrock on nyt juhlittu ja voin sanoa, että oli todella hauska viikonloppu. Vaikka tänä vuonna rockeissa ei esiintynyt kuin muutama sellainen bändi, jonka halusin nähdä, oli tunnelma ja seura mitä mainiointa!

Perjantaina kävimme katsomassa Hurtsia ja sitä ennen esiintyi Paramore, joka oli ihan ookoo. Hurts oli kuitenkin mielestäni koko viikonlopun paras esiintyjä! <3

ENSI VUONNA UUDESTAAN! Kiitos rokkikavereille!

Naapurin hoitohauva

Sain tällä viikolla nauttia koiranhoidista. Naapurissamme oli hauveli hoidossa ja vein myös itse kyseistä haukkua ulos lenkille. Koiran hoito muistutti taas, kuinka kivaa olisi omistaa oma koira. Vaikka koiraan kuluu aikaa ja rahaa, antaa se kuitenkin niin paljon takaisin, että kaikki vaivannäkö unohtuu. 

Haukun lempipaikaksi muodostui selvästi parveke, josta kätevästi saa vartioitua koko katua.

Ripsipermikset

Kävin ottamassa ripsiini permanentin pian koittavan lomani kunniaksi. En ollut ennen permanentannut ripsiäni enkä siis tiennyt mitä odottaa.

Alla olevassa kuvassa on lähtötilanne, eli ripset ovat vaaleat ja suorat. Kulmakarvatkin hieman hapsuttaa.

Seuraavassa kuvassa näkyy lopputulos. Ripsiin tuli permanentin lisäksi myös kestoväri ja kulmiakin hieman siistittiin. Permanenttiin ja värjäykseen meni aikaa yhteensä noin puolitoista tuntia. Permanenttaus ei sattunut mutta toimenpide oli kokonaisuudessaan aikamoista räpeltämistä. Lopputulokseen olen kuitenkin ihan tyytyväinen. Seuraavana aamuna silmäluomeni olivat kuitenkin hieman "pullukat", eli väri- ja permisaineet olivat selvästi ärsyttäneet luomia. Nyt ei tarvitse lomalla käyttää ripsentaivutinta tai ripsaria,sillä ripset ovat jo itsestään tummat ja kaarevat.

Raportointia Paavolta

Paavon puolikkaalta on selvitty elossa ja hyvissä voimin. Ilma oli sitä mitä oli ennustettukin, noin +29 astetta, mutta onneksi sentään taivaalla oli pilvenhattaraa ja loppujuoksusta alkoi ukkostaa. Puolipilvisyys pelasti juoksuni, sillä jos aurinko olisi porottanut koko matkan ajan, voimat olisivat ehtyneet.

Juoksun alku ihan 15 kilometriin saakka sujui mutkitta, meno tuntui erittäin kevyeltä ja mukavalta. Kuitenkin yht'äkkiä Russalon rantapromenadilla auringon porotus alkoi tuntua huonona olona ja oli hiljennettävä vauhtia. Juoksukaverini Neiti H otti Ruissalon sillalla spurtin ja juoksin loppumatkan yksin. Olin ottanut juoksuvyöhöni yhden geelin, ja maistelin sitä Ruissalon sillalla sen tuoden hieman voimia takaisin. Viimeisillä kilometreillä jalat tuntuivat hiilitangoilta, mutta juoksin etapin kerrallaan ja pääsin maaliin noin ajassa 2 tuntia ja 27 minuuttia (tarkkaa aikaa en vielä tiedä).

Yllätyin siitä, kuinka paljon matkan varrella oli raatoja, siis juoksijoita, joita olivat mehut menneet. Moni makasi SPR:n teltassa, jotkut ojassa, muutamaa talutettiin ja pari keskeytti juoksun edessäni. Neljän päivän pituinen valmistautumiseni oikealla ravinnolla ja nesteillä osoitti selvästi tehokkuutensa, vaikka lopussa tulikin juoksuun tahmeutta.

Juoksun jälkeen eräs kaverini, joka oli jo aiemmin tullut maaliin, tuli juttelemaan kanssani pulla kädessä. En nähnyt tai kuullut hänen jutuistaan mitään, näin vain herkullisen pullan. Kysyin mistä niitä saa, ja lähdin hakemaan sellaista itselleni. Istahdin kaupunginteatterin eteen ja mutustelin mehua ja pullaa ja hain vielä toisenkin pullan kotiin :D.

Kotiin kirjaimellisesti raahauduttuani heitin juoksukamat pois ja makasin noin 30 minuuttia sohvalla taju puoliksi kankaalla. Hetken sohvalla elvyttyäni menin suihkuun ja loppuilta menikin tankatessa ja syödessä.

Seuraavana aamuna herätessäni olo oli mainio. Jalat eivät olleet kipeät, muutama pieni rakko oli vain päässyt hiertymään. Jälkimaku on siis hyvä, järjestelyt pelasivat hyvin Turun kaduilla ja urheilujuomaa riitti juomapisteillä kaikille. Erityiskiitosbonus järjestäjille pesusienistä ja suikuista. Ensi vuonna ehdottomasti uudestaan vähintään puolimarathonille!