Jarrua pohjaan

Näköjään tämä blogi alkaa näyttää joltain raskauspäiväkirjalta, mutta valitettavasti muuta elämässä ei nyt ole seuraavasta syystä. Juteltiin eilen miehen kanssa siitä, että onko nyt raskausaika vastannut odotuksia. Vastaus oli jyrkkä ei. Ne jotka väittää, että raskaus on niiiiiin ihanaa aikaa, niin heidän normaali elämänsä mahtaa olla aika hanurista, luulen niin.

Itselläni liikunnan harrastaminen on tyssännyt kuin seinään. Jaksamista ja palavaa halua kyllä olisi, mutta keho laittaa vastaan. Supistelua on ollut heti raskauden puolivälin ylityttyä. Tämän viikon maanantaina olo oli ollut pitkään jo niin hyvä, että ajattelin että tähän väliin menee mukavasti yksi body pump-tunti. Kyllä se tunti menikin mutta toipuminen siitä jatkuu edelleen. Viikonloppu tulee nyt ottaa super-rauhallisesti ja maanantaina on onneksi aika lääkärille. Toivottavasti tuhoja ei ole päässyt syntymään. Vatsassa on muuten kyllä vilkasta ja potkut alkavat olla jo aikas voimakkaita.

Kaiken todennäköisyyden mukaan vaavi tulee syntymään ennen laskettua aikaa (vauva vastaa jo nyt + 2 raskausviikkoa enemmän kuin pitäisi + supistelut päälle). Toivottavasti se kuitenkin malttaa pysyä vielä yksiössään jonkin aikaa. Hankintoja pitänee alkaa miettimään, että olisi edes jotain varusteita bebelle jos se sattuu syntymään ajoissa. Nyt on vauvalle hankittu ainoastaan allaolevat vaatteet jo aiemmin mainittujen lisäksi.

Leppoisaa viikonloppua vaan kaikille! Ainakin minulla tulee olemaan hyvin rauhalliset olot sohvalla.